perjantai 5. kesäkuuta 2015

1. lajini: kesäpikkusydän

Itse ihanuus tai maanvaiva, miten sen kukin ottaa. Leviää tosi paljon, myös minulla, joten selvinnee kenen tahansa puutarhassa :) Tämä tulee siirtymään ehdottomasti myös uuteen penkkiini.

Tätä suositellaan maanpeittokasviksi puolivarjoon, minulla on rehottanut jo vuosia aivan täydessä iltapäiväporotuksessa. Luotan, että näin on jatkossakin. Kukkii lähes koko kesän. Tänä kesänä on ollut kukassa jo puolessa välissä toukokuuta!

Ylimääräistä juurakkoa siirrän sivummalle ja tontin ulkopuolelle maanpeittokasviksi, levitköön ja kukoistakoon rauhassa. Penkissä pyrin pitämään sen pienehkönä (lopputulos voi olla aivan toinen :D).


Dicentra formosa
Heimo: Unikkokasvit – Papaveraceae
(aiemmin Emäkkikasvit – Fumariaceae)
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Maavarsi suikertava, lyhythaarainen.
Korkeus: 20–40 cm. Varsi koheneva–pysty, melko runsashaarainen.
Kukka: Teriö kaksisymmetrinen, vaaleanpunainen, kärkiosasta tummanpunainen, 15–20 mm pitkä, kapean sydämenmuotoinen. Terälehtiä 4, joista 2 ulointa keskenään samanlaisia, pulleatyvisiä. Verholehtiä 2. Heteitä 6 kahtena kimppuna, joissa molemmissa 1 kokonainen ja 2 puolikasta hedettä. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto 5–20-kukkainen nuokkuva huiskilo.
Lehdet: Kierteisesti tyviruusukkeena, pitkäruotisia. Lapa kolmiomainen, 3-lehdykkäinen, lehdykät parilehdykkäisiä, pikkulehdykät liuskaisia–hampaisia.
Hedelmä: Pitkulainen kota.
Kasvupaikka: Hautausmaat, puutarhat, joutomaat. Koristekasvi, joskus viljelykarkulainen.
Kukinta: Heinäkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos persauksille potkaisusta :)